Yhteisiä kaappeja luetteloidun omaisuuden piiriin

Yksi luetteloidun omaisuuden eduista on tavaroiden löytyminen. Sen olen selvästi jo huomannut. Yksi tavararyhmä, joka on usein nöyryyttävällä tavalla hukassa on kassit. On todella ärsyttävää vaatteet päällä juuri ennen lähtöä etsiä jotain tiettyä kassia, joka olisi sopiva kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Kasseja on meillä parissa kolmessa kaapissa. Ne ovat yläkaappeja, joissa se kaivattu kassi voi lymytä jonkin laukunrehjan takana. Sieltä sitten kiireessä pengot, otat keittiöjakkaran, toteat että ei ole täällä, vaihdat kaappia, syydät laukkuja lattialle ja lopulta otat kassin minkä satut löytämään. Eräänä joutoaikana aloin luetteloimaan laukkukaappeja. Otin kaikki laukut lattialle, iPadin viereen, tein sopivat sarakkeet ja luetteloin laukut. Järjestelin laukut siten, että omat laukkuni tulivat yhteen kaappiin, joten tietää heti mille kaapille suunnata. Samalla laitoin muutamia laukkuja pois, yhteisharkinnassa vaimon kanssa. Vaimokin näytti suhtautuvan hankkeeseen ihan positiivisesti, kun tarpeettomia laukkuja laitettiin pois ja kaapit tuli järjesteltyä. Laukkujen ylöskirjaamista nettiin tietokantaan tuskin kuitenkaan täysin osti, mutta ei kuitenkaan pahemmin protestoinutkaan vaikka hidastahan se tällainen tavaroiden "järjestely" normisiivoamiseen verrattuna tietenkin on. Samalla huomasin, että pois laitettavien ja säilytettävien tavaroiden raja ei kulkenut laukun kunnossa. Halusin säilyttää kuluneen nahkasalkun, koska pidän siitä ja haluan käyttää sitä. Se on kooltaan ja lokeroiltaan juuri sopiva ja mukava tavara. Uutuuttaan loistavat kongressikassit saivat kyytiä.