Löysin hengenheimolaisen

Kuuntelin Yle-Areenasta kun Pekka Piri lukee kirjaansa Saagojen kutsu. Se kertoo 7,5 metrisen avomoottoriveneen matkasta Suomesta Islantiin. Tuntui niin hyvältä, kun Piri kertoo järjestyksestä veneessä. Ensinnäkin, jokaisella tavaralla on oma paikkansa. Toiseksikin, veneessä on vain se, mitä tarvitaan. Mitään ylimääräistä ei saa olla, koska se muodostaa vaaran. Ylimääräinen tavara on tiellä ja estää tarvittavan tavaran käyttöä aiheuttamalla sotkua ja sijaitsemalla fyysisesti edessä. Juuri niin! Kolmas tärkeä asia oli, että Piri otti itse omiin käsiinsä sen, mitä tavaroita hänen veneeseensä kuuluu. Hän ei ole velvollinen säilyttämään muistoesineitä, joita ihmiset hänelle omista psyykkisistä lähtököhdistaan kantavat. Matka oli hänen matkansa. Vain hän oli sen päähänsaattamisesta vastuussa. Silloin hän myös päättäisi millä tavaroilla mennään eteenpäin. Niin totta tuokin.